Seitan synttäri juhlien jälkeen kelpasi aloittaa mukava pitkä hiihtoloma. Seita pääsi taas toimittamaan maalaiskoiran virkaa - rennosti - mökillä oleillen. Kerran päivässä piti vähän jalkoja köydä vetreyttämässä ja sivussa hoidella ne vakituiset, mutta muuten loma aloiteltiin rentoutumalla kunnolla.
Maanantai-iltana sain inspiraation, vois lähtä käymään serkkukoirilla, tämän saman älynväläyksen sai Julia tiistai-aamuna, ja niin me viiletettiin iltalinkulla serkuille. Tiistaina suoritettiin hyväksytysti 1/3 serkkukoiriin tutustumisista, joka kerta aloitetaan alusta ;D Keskiviikkona nähtiin sitten loput kolmasosat, sukulaismummon tapaaminen sujui hienosta, ilman jokakertaista rähinää! Mutta. Se taitaa sitten olla nykyään nuoremman sukupolven villitys. Itseasiassa olen tyytyväinen, Noomi ja Seita pystyvät kävellä vierekkäin, ja mikä huipuinta nuuskivat kerran nokat vastakkain! :) Eiköhän tää vielä tästä! Treenit jäi taas vähän viimetippaan - torstaille - mutta eikait siinä. Reenittiin (vai olikohan sittenkin keskiviikkopäivä) pitkästä aikaa vähän tokoa, ja siitä nyt ei oo hirveesti sanomista. Sivulletulot onnistuu jo kai, ja seuruuta pitäs ruveta hankaloittamaan, mutta ensisijaisesti naksun avulla luoksetulo kuntoon, tää on oppinu että sivuun tullaan, vaikka kuinka laittais sen suoraan, niin kääntyy sitten sivuttain mun edessä.. ! Toisaalta myös tavallisen luoksetulon voi ensin laittaa kuntoon! :D Niin.. torstaina tosiaan työn ja tuskan jälkeen (kaivettiin esteet hangesta) päästiin pitämään pikkuageja. Tehtiin kaikenlaisia venkslauksia Julian valmennuksessa, mutta enhän minä ennää muista mitä. (; Semmonen oli reissu ja kiva olikin, päät pystyssä vastatuuleen, kyllä nää vielä ystävystyvät (tai ainakin ovat siedettäviä toisilleen)
Lauantaina tehtiin ihana hiihtoretki saareen, alku matka viiletettiin melkoista vauhtia Piski oli aivan onnessaan! Harmillisesti kuvamateriaali tais lähtä kameran mukana karkuun, mutta ehkä ne joskus sieltä tulee. Ps. Saaressa samalla makkaranpaistopaikalla oli super ihana aussie♥, mulla on aussie (ja pentu) kuume!
Palkaksi rentouttavasta lomasta sain sitten flunssan ja sen kourissa löhöilin (joopajoo) sunnuntain, maanantain ja tiistain. Ihan kiva loman jatko oli kyllä ;) päästiin muistuttelemaan kosketusalustaa Hipsun kanssa ja kappas, tuohan sujuu jo vallan mainiosti, kiva!
Viimeviikolla sitten puistoiltiin. Torstaina (oisko) puistossa oli naapuri ja senhän kanssa tuli mahtavat leikit. Oon ilonen, se on tyttö ja nuori vielä, alle 1v. eikä Seita ärsyttäny sitä yhtään. Onneksi tämä kaveri ei hermostunu Seitan paimennusräksytyksestä (jonka on loputtava) niin pystyivät rientämään mukavasti. Jossain välissä puistossa kävi lappariuros, sen kanssa Seita ei oikein syttyny leikkimään. Lopulta lappari rupes hyppii Seitan kaverin selkään, ja Hipsua ärsytti se yritti puollustaa kamuaan, mutta ei onnistunu. Onneks Seita osaa sanoa äkäsesti tommosille ja saa kyllä sanoakkin! Kun lappari oli lähteny, puistoon tuli vielä toinenkin suomenajokoira, se oli uros. Tän kanssa sitten taas riensivät vikkelään. Kävi välillä sääliksi Seitaa, kun kaks isompaa ja nopeempaa ajaa takaa ja toinen yrittää henkensä kaupalla karkuun, mutta oli kiva kun tuo sai pitkästä aikaa leikittyä kunnolla! Välillä Seita meinas väsähtää, mutta vetäsivät vielä loppuun kunnon spurtit Hallan kanssa ja sitten lähettiin. Kerranki loppu "onnistuneeseen", mutta ottaa oikeesti raivon päälle tuo paimentaminen! Kävin aina välistä loksauttamassa Seitan kuonon kiinni, vaan ei uskonu..
Toisena päivänä käytiin kanssa, mutta sillon tuo ei ehtiny kun vähän räkytellä basenjille ja vähän myös kiltisti nuuskia ja vähän rientää, mutta sitten puistoon tuli haukkuva sakemanni, ja tämä räkytti takasi taukoamatta, nii pitihän sitä jo häipyä, ois pitemmän päälle särkyny korvat siinä mekkalassa.
Tiestäis tuostakin.. millon se paimentaa, millon se on vihanen ja millon haukahtelee ihan ystävällisyyttään. Luulen, että sillon kun leikkii takaa-ajoleikkiä niin ihan vaan paimentaa. Kuumuu leikistä ja aloittaa sitten räksyttämisen, harmillisesti kun on tuon oppinut kaverin koiralta. Vihaisuuttaa haukkuu, kun häntä on pystyssä ja muutenkin Piski yrittää olla oikein ylväs. Esim. jos mennään vain ohi koirapuistosta ja siellä on samanikäisiä tyttökoiria, poikien kanssahan tuo tulee mainiosti toimeen! ;D No ystävällistä haukuntaa en sinäänsä ole koskaan kuullut. Pelkoa tuskin haukkuu koskaan muita koiria kohtaan, niin itsevarma tuo luonteeltaan on! Pelottaville esineille ja epäilyttäville ihmisille haukkuu aivan eritavalla, kun puistossa oleville koirille. Niille se haukkuu isotelleen, tosiaan kai se täytyy myöntyä siihen ajatukseen että tuo on hieman dominoiva tapus, mutta se ei estä meitä tapaamasta uusia koiratuttavuuksia (tai pakkototuttamista serkkukoiriin (; ) Mutta sais kyllä tosiaan lopettaan tuon turhanpäiväisen räksyttämisen, niin elukoille metässä, kuin koirille puistossa tai leikissä!
Sunnuntaina käytiin taas jäällä, tällä kertaa mä olin potkurin matkassa. Kyllä tuosta näkee, että nauttii kun saa pistää tassut viuhumaan ja juosta aivan täysiä! Ja taas kerran, kyllä kuvaan silti mahtuisi vielä pikkuaussie!<3
Sitten päästään tähän viikkoon, mutta postaus venyy niin pitkäksi (ja kokeisiin luku odottaa) että kirjoitan eilisistä Pallohallireeneistä erillisen raportin myöhemmin! Huom. huom. oltiin pitkästä(huoh)aikaa ihmisten ilmoilla ja reenattiin!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti